Hiustenlähtö on yleisintä syksyllä ja keväällä?

Yhtenä päivänä huomaat sen: hiuksesi eivät näytä enää samalta kuin ennen. Hiustenlähtö näyttää edenneen pidemmälle yhden yön aikana, mutta tieteen mukaan se on jatkunut jo vuosia. Syynä on tietyt kovan onnen geenit, jotka altistavat iän myötä uusia hiuksia kasvattavien hiustuppien surkastumiselle.

John Hopkinsin yliopiston tutkijoiden julkaisema uusi tutkimus esittää, että hidas hiustenlähtöprosessi voi olla nopeimmillaan loppukesästä ja alkusyksystä. Osa hiustenlähdön asiantuntijoista pitää näyttöä kuitenkin melko vähäisenä.

Vertaisarvioidussa British Journal of Dermatology -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan kesä ja syksy ”liittyvät” vuodenaikoina jollain tavoin hiustenlähtöön. Tutkijat tulivat tähän johtopäätökseen analysoimalla Google Trends -palvelun tarjoamaa dataa kahdeksan eri maan hakutiedoista siitä, miten usein ihmiset ovat hakeneet netistä tietoa hiustenlähdöstä vuosien 2004-2016 aikana. Tutkimuksen mukaan kiinnostus oli huipussaan aina alkusyksyn ja kevään aikana.

Pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseville maille tutkijat määrittelivät kevään kestävän maaliskuusta toukokuuhun, kesän kesäkuusta elokuuhun, syksyn syyskuusta marraskuuhun ja talven joulukuusta helmikuuhun.

”Kiinnostavaa on myös, että hiusten(karvojen)lähdön kausivaihtelua ilmenee myös eläimillä, ja sitä on todettu muun muassa rhesusapinoilla, kissoilla ja koirilla”, tutkimuksen toinen kirjoittajista Shawn Kwatra kertoo Medical News Todaylle.

”Ihmiset, jotka huomaavat kesällä ja syksyllä tavallista enemmän hiustenlähtöä, voivat olla vakuuttuneita, että se on täysin normaalia”, Kwatra jatkaa.

Medical Dailyn mukaan tutkimus ei kuitenkaan tarjoa uutta tietoa tai oivalluksia vuodenajan ja hiustenlähdön välillä. Sen sijaan se noudattelee normaalia kiinnostusta plastiikkakirurgiaa kohtaan, johon myös hiustensiirrot luetaan.

Men’s Healthin haastatteleman Mac Fadran mukaan Google-haut eivät korreloi varsinaisen hiustenlähdön kanssa. Hänen mukaansa ihmiset etsivät tietoa hiustenlähdöstä enemmän syksyisin yksinkertaisesti siitä syystä, että kesällä kosmeettisia toimenpiteitä on vähemmän saatavilla ja useimmat viettävät vapaa-aikansa ulkona tai lasten kanssa.

Lisätietoa: Live Science.

Tutkijat löysivät hiustenlähtöä aiheuttavat ihosolut

harmaat hiukset

Texasin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet solut, jotka saavat hiukset kasvamaan sekä mekanismin, joka saa hiukset harmaantumaan. Havainnot voivat auttaa löytämään uusia hoitomuotoja sekä hiustenlähtöön että hiusten harmaantumiseen.

”Vaikka projektin tarkoitus oli saada ymmärrystä tiettyjen kasvainten muodostumisesta, saimmekin selville, miksi hiukset harmaantuvat, ja löysimme solun, joka saa hiukset kasvamaan”, sanoo tohtori Lu Le Harold C. Simmonsin syöpäkeskuksesta. ”Tämän tiedon avulla toivomme, että voimme tulevaisuudessa luoda yhdisteen, joka toimittaa tarvittavan geenin karvatupeille näiden kosmeettisten ongelmien ratkaisemiseksi.”

Tutkijat havaitsivat, että hermosolujen kehittymiseen yleisesti liitetty proteiini KROX20 (tunnetaan myös nimellä EGR2) muuttuu hiusten progenitorisoluiksi ja on siten vastuussa hiustenkasvun alkamisesta päänahassa. Nämä samaiset progenitorisolut tuottavat lisäksi Stem Cell Factor (SCF) -nimistä proteiinia, jonka tutkijat osoittivat antavat hiuksille niiden väripigmentin.

Kun tutkijat poistivat SCF-geenin hiirimallien progenitorisoluista, niiden karvat muuttuivat valkoiseksi. Kun he poistivat KROX20-proteiinia tuottavat solut, karvoja ei kasvanut ja hiiristä tuli karvattomia. Tutkimukset julkaistiin Genes & Development -julkaisussa (pdf).

Le sanoo, että hän ja hänen tutkijakollegansa tekivät löydön sattumalta tutkiessaan harvinaista geneettistä sairautta, kasvaimia aiheuttavaa neurofibromatoosin tyyppi 1:tä.

Tutkijat tiesivät ennalta, että karvatuppien kantasolut osallistuvat hiusten kasvuun ja että SCF vaikuttaa pigmenttisoluihin. He eivät kuitenkaan tienneet, mitä tapahtuu, kun kantasolut siirtyvät hiustuppien alaosaan, ja mitkä hiustuppien solut tuottavat SCF-proteiinia ja mitkä KROX20-proteiineja.

Jos soluissa on toimivia KROX20- ja SCF-proteiineja, ne nousevat ylös hiustupeista, toimivat vuorovaikutuksessa pigmenttiä tuottavien melanosyyttisolujen kanssa ja kasvattavat pigmentoituneita hiuksia.

Tutkijat aikovat selvittää seuraavaksi lakkaavatko KROX20-proteiinit ja SCF-geenit toimimasta kunnolla iän myötä, jolloin hiukset ohentuvat ja harmaantuvat. Jatkotutkimukset voivat tuoda selvyyttä siihen, miksi me ikäännymme, koska hiusten harmaantuminen ja hiustenlähtö ovat ikääntymisen ensimmäisiä merkkejä.

Proteiinipirtelöt vauhdittavat hiustenlähtöä?

kuntosaliharjoittelu

Aktiivisesti treenaavat miehet saattavat tahattomasti nopeuttaa omaa hiustenlähtöään. Asiantuntijoiden mukaan painojen nostelu salilla voi olla avainroolissa väistyvässä hiusrajassa – erityisesti yhdistettynä suosittujen proteiinijauheiden käyttöön.

Teoria perustuu oletukseen, jonka mukaan nämä kaksi tekijää nostavat kehon testosteroni- ja dihydrotestosteronitasoja (DHT), joita pidetään pääsyinä hiustenlähtöön. Osa kehon testosteronista muuttuu luonnollisesti DHT:ksi, joka kiinnittyy nopeasti hiustuppien reseptorisoluihin estäen samalla tärkeiden ravinteiden imeytymisen niihin.

Ajan myötä DHT saa hiustupet kutistumaan ja hiuksen surkastumaan, kunnes se kuolee kokonaan.

Aktiiviset kuntoilijat altistavat itsensä isommille määrille DHT:tä, joten heidän riskinsä aikaistuneeseen hiusten karisemiseen ja pois putoamiseen voi olla suurempi.

”Proteiinipirtelöt sisältävät usein kasvuhormoneja, kuten kreatiinia ja DHEA:ta, jotka eivät vain lisää lihasmassaa, vaan nostavat myös veren testosteronitasoja”, hiustensiirtokirurgi Thomy Kouremada-Zioga kertoo Daily Expressille.

”Testosteroni tuottaa DHT-nimistä kemikaalia, joka vaikuttaa kaljuuntumiseen, kun hiustupet altistuvat sille liikaa. Valitettavasti monet miehet eivät ole tästä tietoisia ennen kuin hiustenlähtö on jo selvästi näkyvää.”

Ikävä sivuvaikutus voitasiin välttää vaihtamalla painojen nostelu peruskestävyysharjoitteluun (cardio) ja jättämällä proteiinipirtelöt pois.

Hiustenlähtöongelma koskee vain heitä, jotka kärsivät perinnöllisestä miestyyppisestä hiustenlähdöstä.

”On tärkeää erottaa syy ja seuraus. Proteiinipirtelöt eivät aiheuta hiustenlähtöä. Mutta ne voivat nopeuttaa sitä heillä, jotka kärsivät miestyyppisestä kaljuuntumisesta.”

Kouremada-Ziogan vinkki on jättää proteiinipirtelöt väliin ja hankkia proteiini proteiinipitoisesta ruoasta, kuten kanasta, kalasta ja kananmunista. Vaikka vaurioituneet hiustupet eivät välttämättä palaudu, hiustenlähtö hidastuu takaisin normaalille tasolle. Myös kestävyysurheilu voi vähentää veren DHT-pitoisuuksia.

Noin 95 prosenttia miestyyppisestä hiustenlähdöstä johtuu perinnöllisistä syistä. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että perinnöllistä hiustenlähtöön tehoaa toistaiseksi vain kaksi lääkettä: minoksidiili ja finasteridi.

Minoksidiili kehitettiin alunperin verenohennuslääkkeeksi, mutta sen huomattiin tehoavan myös perinnölliseen hiustenlähtöön. Siihen pohjautuvat lääkkeet, kuten Rogaine, Foligain ja Spectral, ehkäisevät hiustenlähdön etenemistä melko hyvin ja voivat kasvattaa uusia hiuksia joillakin potilaista.

Finasteridi puolestaan on suun kautta tablettina nautittava reseptilääke, joka vähentää DHT:tä estämällä 5-alfa-reduktaasia. Sitä käytettiin alunperin eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitoon, mikä johtuu myös usein kohonneista DHT-pitoisuuksista. Finasteridilääkkeillä, kuten Propecia ja Gefina, on useita tunnettuja sivuvaikutuksia, mutta valmistajan mukaan ne vaikuttavat vain 2 prosenttiin käyttäjistä.

Nykyään yhä useammat turvautuvat kirurgisiin hiustensiirtoihin, joiden tekniikka on kehittynyt viimeisten vuosien aikana valtavasti. Myös niin sanotut PRP-plasmahoidot (Platelet Rich Plasma) ovat yleistyneet.

Lisätietoa ja lähteet: Daily Mail, AskMen, Parent Herald. Kuva: Pixabay.

Katoava kollageeni syynä hiustenlähtöön?

Hiustenlähtö

Kaksi uutta hiirillä tehtyä tutkimusta saattoi löytää karvatuppien ja hiustenkasvun kannalta tärkeät geenit. Iän myötä tapahtuva hiustenlähtö voi tutkimuksen mukaan johtua kantasolujen puutteesta hiusfollikkeissa eli karvatupeissa.

Pitkään elävien nisäkkäiden tiedetään menettävän karvoitustaan iän myötä. Science-lehdessä julkaistu tutkimus pyrkii ymmärtämään miksi näin tapahtuu.

Hiuksia tuottavien karvatuppien kantasolut saavat hiukset kasvamaan ja hiirillä tehtyjen tutkimusten mukaan ne voivat jopa taistella ikääntymistä vastaan.

Japanista, Yhdysvalloista ja Alankomaista kotoisin oleva tutkijaryhmä seurasi hiirten ihoa 18 kuukautta niiden karvanlähdön alkamiseen saakka. Tutkijat huomasivat, että karvanlähdön alkaessa hiirten ihossa oli vähemmän karvatuppeja kuin nuoressa ihossa. Karvatupet olivat myös pienempiä ja ohuempia.

Tämä indikoi, että jotain oli muuttunut tavassa, jolla karvatupet muodostuvat. Tutkijat tutkivat karvatuppien syntymisestä vastaavia kantasoluja ja tärkeimpiä kantasolujen ylläpitoon vaikuttavia geenejä. Tutkijoiden mukaan karvatuppien kantasolujen läheltä päänahan alta löytyvä kollageeni XVII on vastuussa karvatupeissa tapahtuvista DNA-vaurioista. Kun kyseinen kollageeni häviää iän myötä, hiustupet surkastuvat aiheuttaen hiustenlähtöä.

Hiirillä, joilla oli vähemmän kollageeni XVII:sta, vaurioituneet kantasolut muuttivat itsensä ihosoluiksi, jotka karisivat pois päänahasta hilseenä. Hiiret, joilla XVII kollageenin tuotanto pysyi korkeana, olivat vähemmän alttiita menettämään karvoitustaan ikääntymisestä huolimatta. Tutkijat uskovat, että sama mekanismi pätee myös ihmisiin.

Erityisesti geeni COL17AL näyttäisi olevan tärkeässä roolissa karvatuppien kantasolujen sääntelyssä.

Toisessa Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kontrolligeeni Foxc1, jota karvatuppien kantasolut käyttävät aloittaessaan hiusten kasvukierron aikuisilla ja luodessaan uusia karvatuppeja.

”Uskon, että tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään hiustenlähdön hoitomuotoja”, sanoo ensimmäiseen tutkimuksen vetäjä, Tokion lääketieteen ja hammaslääketieteen yliopiston kantasolubiologian asiantuntija Emi Nishimura.

Aiheuttaako stressi hiustenlähtöä?

Stressi ja hiustenlähtö

Sanotaan, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia ja voi saada ne lähtemään, mutta saako se?

Vaikka henkilökohtaiset, taloudelliset ja työhön liittyvät asiat voivat joskus saada kuvainnollisesti repimään hiuksia, stressi ei ole kovin todennäköinen hiusten harmaantumisen aiheuttaja. Joidenkin tutkimusten mukaan hiusten harmaantumisen aiheuttaa hiusten pigmenttisoluja tuottavien solujen DNA:han kohdistuvat väistämättömät vauriot.

”Töiden kasaantuminen tai pitkäksi venyvät työpäivät eivät aiheuta hiustenlähtöä”, sanoo ihotautien erikoislääkäri Paradi Mirmirani. Lyhyellä aikavälillä jokapäiväinenkään stressaantuminen ei vaikuta kehoon siten, että se saisi hiukset tippumaan. Siihen tarvitaan isompia asioita, kuten unenpuutetta, muutoksia ruokahalussa tai stressihormonitasojen nousua.

”Koko elämäni ajan stressin ja hiusten välille on rakennettu myyttistä, kuviteltua, syy-yhteyttä. Se on naurettavaa,” Mirmirani jatkaa. Hänen mukaansa mikään ei tue käsitystä, jonka mukaan muutama stressipäivä viikossa saa hiukset tippumaan ensi viikolla.

Anageeni, katageeni ja telogeeni

Ihmisen päässä on normaalisti noin 120 000-150 000 hiusta, joista noin 90 % on kasvuvaiheessa kasvaen noin 1–1,25 cm kuukaudessa. Kasvuvaihe kestää kolme vuotta, jonka jälkeen hius siirtyy 3-4 kuukautta kestävään lepovaiheeseen. Vasta sitten hius irtoaa ja sen tilalle alkaa kasvamaan uusi. Tyypillisesti ihmiseltä tippuu noin sata hiusta päivittäin, mutta suurin osa ei sitä edes huomaa.

Toisinaan merkittävä stressi voi saada aikaan muutoksia kehon fysiologisssa toiminnoissa ja silloin poikkeuksellisen paljon hiuksia voi siirtyä lepovaiheeseen yhtäaikaisesti. Kolmen tai neljän kuukauden jälkeen lepotilaan siirtyneet hiukset tippuvat. Muutos voi olla näkyvä, mutta harvoin pysyvä.

Hiusten normaaliin kasvukiertoon vaikuttavat asiat voivat johtua merkittävästä fysiologisesta stressistä kehossa. Fysiologista stressiä kehossa voivat aiheuttaa esimerkiksi muutokset ruokavaliossa, lääkinnässä tai elämäntavoissa, eikä sitä pidä sekoittaa emotionaaliseen stressiin.

Vain fysiologinen stressi voi aiheuttaa hiustenlähtöä ja sekin on silloin väliaikaista. Kun keho tottuu muutoksiin tai stressitekijä poistuu itsestään, hiukset kasvavat takaisin ja hiusten normaali kasvukierto jatkuu.

Stressi ja hiukset – mikä aiheuttaa hiustenlähtöä?

Monet tekijät voivat aiheuttaa fysiologista stressiä kehossa. Niihin kuuluvat muun muassa:

  • Tiukat vähäkaloriset ruokavaliot
  • Alhainen estrogeenitaso synnytyksen jälkeen
  • Vakavat sairaudet
  • Korkea kuume
  • Isot leikkaukset
  • Vakavat tulehdukset

Lisäksi esimerkiksi ehkäisypillerien käyttöönotto tai käytön lopettaminen sekä nopea painonpudotus voivat laukaista fysiologisen stressin. Myös monet muut tämänkaltaiset muutokset vaikuttavat kehon fysiologiseen tasapainoon. Mirmiranin mukaan hiustenlähtöä voivat aiheuttaa myös tietyt lääkeaineet, kilpirauhassairaudet, D-vitamiininpuutos tai A-vitamiinin liiallinen saanti.

Hiustenlähtön todellisen aiheuttajan löytäminen voi olla hankalaa, koska fysiologisen stressin aiheuttamat muutokset tulevat 3-6 kuukauden viiveellä.

Vaikka emotionaalinen stressi ei aiheuta hiustenlähtöä, se voi johtaa sitä aiheuttavaan fysiologiseen stressiin. ”Esimerkiksi vaikea avioero voi johtaa siihen, ettei syö kunnolla, paino voi pudota ja nukkuminen voi olla vaikeaa,” sanoo ihotautilääketieteen professori Amy McMichael. Kaikki nämä johtavat fysiologiseen stressiin, mikä saa kehon epätasapainoiseen tilaan. ”Et menetä hiuksia, koska vihaat entistä kumppaniasi, vaan siksi, että emotionaalinen stressi aiheuttaa kehossasi fysiologisia muutoksia.”

Monet naiset käyttävät ehkäisypillereitä, jotka aiheuttavat käytön alussa monille fysiologista stressiä ja hiustenlähtöä. Kun nainen yrittää saada lapsen, hän lopettaa ehkäisypillereiden käyttämisen, mikä voi aiheuttaa jonkin verran hiustenlähtöä. Kun nainen tulee raskaaksi hiukset voivat näyttää paksummilta ja tuuheammilta, koska keho säilyttää normaalin kasvukierron aikana normaalisti putoavat hiukset. Synnytyksen jälkeen myös nämä hiukset tippuvat 3-6 kuukauden sisällä.

Jokainen yksilö on erilainen, eikä kaikilla esiinny hiusten tippumista. Jotkut naiset käyttävät välillä ehkäisypillereitä ja välillä eivät, eivätkä he menetä hiuksia yhtään normaalia enempää. Jotkut saavat seitsemän lasta, eikä hiustenlähtöä välttämättä edes huomaa. Jos hiuksia on varissut fysiologisen stressin takia aikaisemmin, niitä lähtee todennäköisemmin myös seuraavan stressijakson aikana.

McMichaelin mukaan tieteellistä näyttöä siitä, mitkä emotionaaliset stressit johtavat fysiologiseen stressiin ja hiustenlähtöön, ei ole olemassa.

Milloin lääkäriin hiustenlähdön kanssa?

Toisin kuin muuta pysyvämmät hiustenlähtötyypit, hiusten kasvukiertoon liittyvä hiustenlähtö on usein äkillinen. Se ei jätä päälaelle kaljuja kohtia tai noudata esimerkiksi perinnöllisen miestyyppisen kaljuuntumisen kuvioita, vaan vaikuttaa koko päälaen alueella. Tämä johtuu siitä, että kaikilla päänahassa olevilla 120 000-150 000 hiustupilla on oma kasvukiertonsa. Jotkut niistä kasvavat ja jotkut tippuvat pois.

Voi huomata hiuksia irtoavan pesun yhteydessä tavallista enemmän, mutta Mirmiranin mukaan siinä vaiheessa, kun hiusten irtoaminen huomataan, ne ovat jo kasvamassa takaisin. Äkillinen hiustenlähtö johtuu yleensä jostakin 3-6 kuukautta sitten tapahtuneesta fysiologisesta muutoksesta kehossa. ”Uusi hius työntää lepovaiheessa olevan vanhan hiuksen pois tieltänsä.”

On totta, että hiustenlähtö voi olla myös varhainen merkki noin 30 eri sairaudesta, mutta hätiköityjä johtopäätöksiä ei kannata tehdä. Voit olla täysin terve, vaikka menetätkin juuri nyt hieman enemmän hiuksia.

Voit keskustella hiustenlähdöstä ihotautilääkärisi kanssa ja yrittää yhdessä löytää hiustenlähtöä aiheuttavan stressitekijän. Kun aiheuttaja on tiedossa, sitä on helpompi torjua. Mirmiranin mukaan myös minoksiidiilin ja ravintolisien käytön aloittamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen hoitojen aloittamista.