Aiheuttaako masturbointi hiustenlähtöä?

Itsetyydytykseen liittyy useita myyttejä ja väärinkäsityksiä, kuten se, että masturbointi aiheuttaa näön heikentymistä ja sokeutumista tai että se saa karvat kasvamaan kämmenissä. Yksi urbaanilegendoista on, että masturbointi voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Mutta onko näissä myyteissä mitään perää?

Itse asiassa, totuus on aivan toinen: itsetyydytykseen liittyy vain vähän riskejä, eikä sillä tiedetä olevan juurikaan vahingollisia sivuvaikutuksia. Sen sijaan masturboinnilla tiedetään olevan useita hyvin dokumentoituja fyysisiä ja henkisiä terveyshyötyjä. Se lievittää stressiä, parantaa mielialaa ja vapauttaa patoutunutta energiaa. Se on myös hyvä ja turvallinen tapa antaa itselle rakkautta ja tutkia omaa kehoaan.

Masturbointi saattaa houkutella puoleensa niin paljon myyttejä, koska ihmiset eivät useinkaan ole halukkaita puhumaan siitä. Myytit saattavat perustua siemensyöksystä seuraavaan proteiini- tai mineraalivajeeseen tai ejakulaation vaikutuksiin kehon testosteronitasoissa.

Mutta ei, masturbointi ei aiheuta hiustenlähtöä, eikä siitä ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä.

Myytti 1 – Masturbointi lisää testosteronia ja saa kehon tuottamaan enemmän hiustenlähtöä aiheuttavaa DHT:tä

Myytin mukaan masturbointi lisää kehon testosteronia, joka muuttuu dihydrotestosteroniksi eli DHT:ksi. DHT on mieshormoni, joka kiinnittyy hiustupeissa oleviin reseptoreihin ja saa ne surkastumaan, jolloin ne eivät lopulta tuota enää uusia terveitä hiuksia.

Kuten useissa urbaanilegendoissa tieteellinen näyttö on täysin päinvastainen. Vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessa aikuisten miesten testosteronitasot kasvoivat, kun he pidättäytyivät 3 viikon ajan masturboinnista. Toisin sanoen, kehon testosteronitasot nousevat silloin, kun henkilö välttää ejakuloimista.

Koska DHT on testosteronin aineenvaihduntatuote, on muutenkin erittäin epätodennäköistä, että minkäänlainen seksuaalinen toiminta vaikuttaisi DHT-tasoihin niitä nostavasti tai laskevasti.

Myytti 2 – Masturbointi alentaa proteiinitasoja aiheuttaen hiustenlähtöä

On totta, että siemenneste sisältää proteiineja, mutta masturboinnilla tai seksin harrastamisella ei ole merkittävää vaikutusta proteiinin riittävyyteen hiusten kasvattamisessa.

100 millilitrassa siemennestettä on keskimäärin 5,04 grammaa proteiinia. Yksi siemensyöksy sisältää 3,3-3,7 millilitraa siemennestettä, joten vapauttaakseen vain 5 grammaa proteiinia, tulisi masturboida 27 kertaa.

Vastaavasti esimerkiksi yksi kananmuna sisältää noin 6 grammaa proteiinia ja kananrinta 30-60 grammaa.

Orgasmin aikana menetetty proteiinimäärä on siis hyvin vähäinen verrattuna keskivertoihmisen ravinnon kautta saatuun proteiinimäärään. Vaikka masturboisit koko ajan, saisit päivän aikana nauttimastasi ravinnosta 10-50 kertaa enemmän proteiineja kuin mitä niitä samassa ajassa menetät.

Myytti 3 – Masturbointi vaikuttaa kehon hormonitasapainoon ja saa hiukset tippumaan

On totta, että seksi ja siemensyöksy vaikuttavat tiettyihin hormoneihin kehossamme, mutta vaikutus on väliaikainen, eikä sillä ole havaittua yhteyttä hiustenlähtöön.

Yksi tärkeimmistä seksin aikana erittyvistä hormoneista on oksitosiini, joka vaikuttaa aivojen mielihyväkeskuksessa. Se on yksi syistä miksi seksi ja masturbointi tuntuvat hyvältä, mutta sillä ei tiedetä olevan mitään yhteyttä hiusten terveyteen ja hiustenlähtöön.

Oksitosiinin tosin tiedetään muuttavan androgeenitasoja kudoksissa, joissa testosteroni muuttuu DHT:ksi. Koska oksitosiinia erittyy myös esimerkiksi halatessa ja suudellessa, ei ole syytä olettaa, että se vaikuttaisi millään tavalla hiusten ohenemiseen.

Hiustenlähtö on perinnöllistä, ei masturboinnin sivuvaikutus

Miestyyppisen kaljuuntuminen on perinnöllistä ja sen aiheuttaa DHT:lle geneettisesti yliherkät hiustupet. Siinä testosteroni muuttuu 5-alfa-reduktaasin vaikutuksesta DHT:ksi, joka saa hiustupet kutistumaan niin, etteivät ne enää tuota terveitä hiuksia. Masturboinnilla ei ole vaikutusta hiustuppien pienentymiseen.

Mikäli olet huomannut lisääntynyttä hiustenlähtöä, se johtuu hyvin suurella todennäköisyydellä perintötekijöistä, stressistä, ravinnosta tai elämäntavoista – ei koskaan masturboinnista, seksistä tai muista seksuaalisista aktiviteeteista. Mikäli itsetyydytys aiheuttaisi hiustenlähtöä, suurimmalla osalla maailman väestöstä olisi vakavia hiustenlähtöongelmia ja lääketieteellinen yhteisö olisi siitä hyvin tietoinen.

Voit vähentää DHT:n tuotantoa kehossasi lääkityksellä, muuttamalla ruokavaliota terveellisemmäksi tai pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia.

Lisätietoa ja lähteet:

Aiheuttaako stressi hiustenlähtöä?

Stressi ja hiustenlähtö

Sanotaan, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia ja voi saada ne lähtemään, mutta onko väitteessä perää?

Vaikka henkilökohtaiset, taloudelliset ja työhön liittyvät asiat voivat joskus saada kuvainnollisesti repimään hiuksia, stressi ei ole kovin todennäköinen hiusten harmaantumisen aiheuttaja. Joidenkin tutkimusten mukaan hiusten harmaantumisen aiheuttaa hiusten pigmenttisoluja tuottavien solujen DNA:han kohdistuvat väistämättömät vauriot.

”Töiden kasaantuminen tai pitkäksi venyvät työpäivät eivät aiheuta hiustenlähtöä”, sanoo ihotautien erikoislääkäri Paradi Mirmirani. Lyhyellä aikavälillä päivittäinenkään stressaaminen ei vaikuta kehoon siten, että se saisi hiukset tippumaan. Siihen tarvitaan isompia asioita, kuten unen puutetta, muutoksia ruokahalussa tai stressihormonitasojen nousua.

”Koko elämäni ajan stressin ja hiusten välille on rakennettu myyttistä, kuviteltua, syy-yhteyttä. Se on naurettavaa,” Mirmirani jatkaa.

Hänen mukaansa mikään ei tue käsitystä, jonka mukaan muutama stressipäivä viikossa saa hiukset tippumaan ensi viikolla.

Anageeni, katageeni ja telogeeni

Ihmisen päässä on normaalisti noin 120 000-150 000 hiusta, joista noin 90 % on kasvuvaiheessa kasvaen noin 1–1,25 cm kuukaudessa. Kasvuvaihe kestää kolme vuotta, jonka jälkeen hius siirtyy 3-4 kuukautta kestävään lepovaiheeseen. Vasta sitten hius irtoaa ja sen tilalle alkaa kasvamaan uusi. Tyypillisesti ihmiseltä tippuu noin sata hiusta päivittäin, mutta suurin osa ei edes huomaa sitä.

Toisinaan merkittävä stressi voi saada aikaan muutoksia kehon fysiologisssa toiminnoissa ja silloin poikkeuksellisen paljon hiuksia voi siirtyä lepovaiheeseen yhtäaikaisesti. Kolmen tai neljän kuukauden jälkeen lepotilaan siirtyneet hiukset tippuvat. Muutos voi olla näkyvä, mutta harvoin pysyvä.

Hiusten normaaliin kasvukiertoon vaikuttavat asiat voivat johtua merkittävästä fysiologisesta stressistä kehossa. Fysiologista stressiä kehossa voivat aiheuttaa esimerkiksi muutokset ruokavaliossa, lääkityksessä tai elämäntavoissa, eikä sitä pidä sekoittaa emotionaaliseen stressiin.

Vain fysiologinen stressi voi aiheuttaa hiustenlähtöä ja sekin on silloin väliaikaista. Kun keho tottuu muutoksiin tai stressitekijä poistuu itsestään, hiukset kasvavat takaisin ja niiden normaali kasvukierto jatkuu.

Stressi ja hiukset – mikä aiheuttaa hiustenlähtöä?

Monet tekijät voivat aiheuttaa fysiologista stressiä kehossa. Niihin kuuluvat muun muassa:

  • Tiukat vähäkaloriset ruokavaliot
  • Alhainen estrogeenitaso synnytyksen jälkeen
  • Vakavat sairaudet
  • Korkea kuume
  • Isot leikkaukset
  • Vakavat tulehdukset

Lisäksi esimerkiksi ehkäisypillerien käyttöönotto tai käytön lopettaminen sekä nopea painonpudotus voivat laukaista fysiologisen stressin. Myös monet muut tämänkaltaiset muutokset vaikuttavat kehon fysiologiseen tasapainoon. Mirmiranin mukaan hiustenlähtöä voivat aiheuttaa myös tietyt lääkeaineet, kilpirauhassairaudet, D-vitamiininpuutos tai A-vitamiinin liiallinen saanti.

Hiustenlähtön todellisen aiheuttajan löytäminen voi olla hankalaa, koska fysiologisen stressin aiheuttamat muutokset tulevat 3-6 kuukauden viiveellä.

Vaikka emotionaalinen stressi ei aiheuta hiustenlähtöä, se voi johtaa sitä aiheuttavaan fysiologiseen stressiin. ”Esimerkiksi vaikea avioero voi johtaa siihen, ettei syö kunnolla, paino voi pudota ja nukkuminen voi olla vaikeaa,” sanoo ihotautilääketieteen professori Amy McMichael. Kaikki nämä johtavat fysiologiseen stressiin, mikä saa kehon epätasapainoiseen tilaan. ”Et menetä hiuksia, koska vihaat entistä kumppaniasi, vaan siksi, että emotionaalinen stressi aiheuttaa kehossasi fysiologisia muutoksia.”

Monet naiset käyttävät ehkäisypillereitä, jotka aiheuttavat käytön alussa monille fysiologista stressiä ja hiustenlähtöä. Kun nainen yrittää saada lapsen, hän lopettaa ehkäisypillereiden käyttämisen, mikä voi aiheuttaa jonkin verran hiustenlähtöä. Kun nainen tulee raskaaksi hiukset voivat näyttää paksummilta ja tuuheammilta, koska keho säilyttää normaalin kasvukierron aikana normaalisti putoavat hiukset. Synnytyksen jälkeen myös nämä hiukset tippuvat 3-6 kuukauden sisällä.

Jokainen yksilö on erilainen, eikä kaikilla esiinny hiusten tippumista. Jotkut naiset käyttävät välillä ehkäisypillereitä ja välillä eivät, eivätkä he menetä hiuksia yhtään normaalia enempää. Jotkut saavat seitsemän lasta, eikä hiustenlähtöä välttämättä edes huomaa. Jos hiuksia on varissut fysiologisen stressin takia aikaisemmin, niitä lähtee todennäköisemmin myös seuraavan stressijakson aikana.

McMichaelin mukaan tieteellistä näyttöä siitä, mitkä emotionaaliset stressit johtavat fysiologiseen stressiin ja hiustenlähtöön, ei ole olemassa.

Milloin lääkäriin hiustenlähdön kanssa?

Toisin kuin muuta pysyvämmät hiustenlähtötyypit, hiusten kasvukiertoon liittyvä hiustenlähtö on usein äkillinen. Se ei jätä päälaelle kaljuja kohtia tai noudata esimerkiksi perinnöllisen miestyyppisen kaljuuntumisen kuvioita, vaan vaikuttaa koko päälaen alueella. Tämä johtuu siitä, että kaikilla päänahassa olevilla 120 000-150 000 hiustupilla on oma kasvukiertonsa. Jotkut niistä kasvavat ja jotkut tippuvat pois.

Voi huomata hiuksia irtoavan pesun yhteydessä tavallista enemmän, mutta Mirmiranin mukaan siinä vaiheessa, kun hiusten irtoaminen huomataan, ne ovat jo kasvamassa takaisin. Äkillinen hiustenlähtö johtuu yleensä jostakin 3-6 kuukautta sitten tapahtuneesta fysiologisesta muutoksesta kehossa. ”Uusi hius työntää lepovaiheessa olevan vanhan hiuksen pois tieltänsä.”

On totta, että hiustenlähtö voi olla myös varhainen merkki noin 30 eri sairaudesta, mutta hätiköityjä johtopäätöksiä ei kannata tehdä. Voit olla täysin terve, vaikka menetätkin juuri nyt hieman enemmän hiuksia.

Voit keskustella hiustenlähdöstä ihotautilääkärisi kanssa ja yrittää yhdessä löytää hiustenlähtöä aiheuttavan stressitekijän. Kun aiheuttaja on tiedossa, sitä on helpompi torjua. Mirmiranin mukaan myös minoksiidiilin ja ravintolisien käytön aloittamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen hoitojen aloittamista.

Löysivätkö tutkijat lääkkeen kaljuuntumiseen?

Tutkijat ovat kehittäneet uuden lääkkeen, joka voi viimein olla lääke kaljuuntumiseen. Hoito palautti karvattomien hiirien karvat vain kolmessa viikossa ja sen on osoitettu tehoavan myös ihmisten hiustuppeihin.

Kehitetty lääke estää Janus-kinaasia (engl. Janus Kinase, lyh. JAK). Se pureutuu lepotilassa olevien karvatuppien Janus-kinaasientsyymeihin ja saa hiukset ”heräämään” telogeenista eli lepotilasta.

”Mitä löysimme, on lupaavaa, vaikka emme ole vielä todistaneen sen olevan lääke kaljuuntumiseen”, tohtori Angela Christiano Columbian yliopistosta sanoo Metro-lehdelle.

JAK-estäjiä aiotaan testata lisää ihmisillä yhdisteillä, jotka annostellaan suoraan päänahkaan.

Christiano ja hänen ryhmänsä huomasivat JAK-estäjien vaikutuksen hiustuppeihin sattumalta tutkiessaan pälvikaljua, autoimmuunisairautta, joka aiheuttaa hiustenlähtöä.

Hän huomasi, että hiirillä, joille lääkettä annosteltiin suoraan iholle, kasvoi enemmän karvoja kuin hiirille, joille lääkettä annettiin systeemisesti.

Kun tutkijat tarkastelivat asiaa lähemmin, he huomasivat, että JAK-estäjät herättivät lepotilassa olevia karvatuppeja horroksesta.

JAK-estäjät ja hiirikokeen tulokset
Kuva: Columbian yliopisto

 

Viisi päivää JAK-estäjähoitoja saaneille hiirille kasvoi uusia karvoja jo kymmenessä päivässä. Kontrolliryhmässä olleille hiirille ei kasvanut samassa ajassa yhtään karvoja.

”Kovin moni yhdiste ei kykene sysäämään karvatuppeja kasvuvaiheeseen yhtä nopeasti”, Cristiano lisää.

”Jotkin paikalliset aineet kasvattavat muutaman viikon käyttämisen jälkeen hiustupon sinne, toisen tänne, mutta vain harvat yhdisteet ovat näin kykeneviä ja vaikuttavat näin nopeasti.”

He testasivat lääkettä soluviljeltyihin ihmisten karvatuppeihin ja hiireen siirrettyyn ihoon, ja lääkkellä oli sama positiivinen vaikutus.

Tutkijat selvittävät nyt lääkkeen vaikutuksia hiustuppeihin hiustenlähtösairauksissa.

Lue lisää tutkimuksesta Columbian yliopiston sivuilta tai kokonaisuudessaan Science Advances -verkkolehdestä.

Lue lisää Janus-kinaasi-estäjistä, kuten Tofacitinib– ja Ruxolitinib-lääkkeistä englanninkielisestä Wikipediasta.

Uskotko JAK-estäjien olevan toimiva lääke hiustenlähtöön?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

Hiustenlähtötuotteet vertailussa [video]

Dateline NBC näytti takavuosina mielenkiintoisen dokumentin, jossa viisi miestyyppisestä hiustenlähdöstä kärsivää miestä alkoivat yhtä aikaa käyttämään kukin eri hiustenlähtötuotetta. Dokumentissa seurattiin the follicle fiven, jonka voisi suomentaa esimerkiksi karvatuppiviisikoksi, kokemuksia tuotteiden käytöstä sekä tietysti päälaen hiustenkasvualueen kehitystä. Ensimmäisiä tuloksia tutkittiin kuuden kuukauden käytön jälkeen ja lopulliset tulokset analysoitiin vuoden käytön jälkeen.

Vaikka dokumentti on epätieteellinen, se kannattaa katsoa. Tulokset voivat olla yllättäviä.

Vertailussa olivat seuraavat tuotteet:

Alla dokumentti neljässä osassa.

Vertailun tulokset