Aiheuttaako stressi hiustenlähtöä?

Stressi ja hiustenlähtö

Sanotaan, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia ja voi saada ne lähtemään, mutta saako se?

Vaikka henkilökohtaiset, taloudelliset ja työhön liittyvät asiat voivat joskus saada kuvainnollisesti repimään hiuksia, stressi ei ole kovin todennäköinen hiusten harmaantumisen aiheuttaja. Joidenkin tutkimusten mukaan hiusten harmaantumisen aiheuttaa hiusten pigmenttisoluja tuottavien solujen DNA:han kohdistuvat väistämättömät vauriot.

”Töiden kasaantuminen tai pitkäksi venyvät työpäivät eivät aiheuta hiustenlähtöä”, sanoo ihotautien erikoislääkäri Paradi Mirmirani. Lyhyellä aikavälillä jokapäiväinenkään stressaantuminen ei vaikuta kehoon siten, että se saisi hiukset tippumaan. Siihen tarvitaan isompia asioita, kuten unenpuutetta, muutoksia ruokahalussa tai stressihormonitasojen nousua.

”Koko elämäni ajan stressin ja hiusten välille on rakennettu myyttistä, kuviteltua, syy-yhteyttä. Se on naurettavaa,” Mirmirani jatkaa. Hänen mukaansa mikään ei tue käsitystä, jonka mukaan muutama stressipäivä viikossa saa hiukset tippumaan ensi viikolla.

Anageeni, katageeni ja telogeeni

Ihmisen päässä on normaalisti noin 120 000-150 000 hiusta, joista noin 90 % on kasvuvaiheessa kasvaen noin 1–1,25 cm kuukaudessa. Kasvuvaihe kestää kolme vuotta, jonka jälkeen hius siirtyy 3-4 kuukautta kestävään lepovaiheeseen. Vasta sitten hius irtoaa ja sen tilalle alkaa kasvamaan uusi. Tyypillisesti ihmiseltä tippuu noin sata hiusta päivittäin, mutta suurin osa ei sitä edes huomaa.

Toisinaan merkittävä stressi voi saada aikaan muutoksia kehon fysiologisssa toiminnoissa ja silloin poikkeuksellisen paljon hiuksia voi siirtyä lepovaiheeseen yhtäaikaisesti. Kolmen tai neljän kuukauden jälkeen lepotilaan siirtyneet hiukset tippuvat. Muutos voi olla näkyvä, mutta harvoin pysyvä.

Hiusten normaaliin kasvukiertoon vaikuttavat asiat voivat johtua merkittävästä fysiologisesta stressistä kehossa. Fysiologista stressiä kehossa voivat aiheuttaa esimerkiksi muutokset ruokavaliossa, lääkinnässä tai elämäntavoissa, eikä sitä pidä sekoittaa emotionaaliseen stressiin.

Vain fysiologinen stressi voi aiheuttaa hiustenlähtöä ja sekin on silloin väliaikaista. Kun keho tottuu muutoksiin tai stressitekijä poistuu itsestään, hiukset kasvavat takaisin ja hiusten normaali kasvukierto jatkuu.

Stressi ja hiukset – mikä aiheuttaa hiustenlähtöä?

Monet tekijät voivat aiheuttaa fysiologista stressiä kehossa. Niihin kuuluvat muun muassa:

  • Tiukat vähäkaloriset ruokavaliot
  • Alhainen estrogeenitaso synnytyksen jälkeen
  • Vakavat sairaudet
  • Korkea kuume
  • Isot leikkaukset
  • Vakavat tulehdukset

Lisäksi esimerkiksi ehkäisypillerien käyttöönotto tai käytön lopettaminen sekä nopea painonpudotus voivat laukaista fysiologisen stressin. Myös monet muut tämänkaltaiset muutokset vaikuttavat kehon fysiologiseen tasapainoon. Mirmiranin mukaan hiustenlähtöä voivat aiheuttaa myös tietyt lääkeaineet, kilpirauhassairaudet, D-vitamiininpuutos tai A-vitamiinin liiallinen saanti.

Hiustenlähtön todellisen aiheuttajan löytäminen voi olla hankalaa, koska fysiologisen stressin aiheuttamat muutokset tulevat 3-6 kuukauden viiveellä.

Vaikka emotionaalinen stressi ei aiheuta hiustenlähtöä, se voi johtaa sitä aiheuttavaan fysiologiseen stressiin. ”Esimerkiksi vaikea avioero voi johtaa siihen, ettei syö kunnolla, paino voi pudota ja nukkuminen voi olla vaikeaa,” sanoo ihotautilääketieteen professori Amy McMichael. Kaikki nämä johtavat fysiologiseen stressiin, mikä saa kehon epätasapainoiseen tilaan. ”Et menetä hiuksia, koska vihaat entistä kumppaniasi, vaan siksi, että emotionaalinen stressi aiheuttaa kehossasi fysiologisia muutoksia.”

Monet naiset käyttävät ehkäisypillereitä, jotka aiheuttavat käytön alussa monille fysiologista stressiä ja hiustenlähtöä. Kun nainen yrittää saada lapsen, hän lopettaa ehkäisypillereiden käyttämisen, mikä voi aiheuttaa jonkin verran hiustenlähtöä. Kun nainen tulee raskaaksi hiukset voivat näyttää paksummilta ja tuuheammilta, koska keho säilyttää normaalin kasvukierron aikana normaalisti putoavat hiukset. Synnytyksen jälkeen myös nämä hiukset tippuvat 3-6 kuukauden sisällä.

Jokainen yksilö on erilainen, eikä kaikilla esiinny hiusten tippumista. Jotkut naiset käyttävät välillä ehkäisypillereitä ja välillä eivät, eivätkä he menetä hiuksia yhtään normaalia enempää. Jotkut saavat seitsemän lasta, eikä hiustenlähtöä välttämättä edes huomaa. Jos hiuksia on varissut fysiologisen stressin takia aikaisemmin, niitä lähtee todennäköisemmin myös seuraavan stressijakson aikana.

McMichaelin mukaan tieteellistä näyttöä siitä, mitkä emotionaaliset stressit johtavat fysiologiseen stressiin ja hiustenlähtöön, ei ole olemassa.

Milloin lääkäriin hiustenlähdön kanssa?

Toisin kuin muuta pysyvämmät hiustenlähtötyypit, hiusten kasvukiertoon liittyvä hiustenlähtö on usein äkillinen. Se ei jätä päälaelle kaljuja kohtia tai noudata esimerkiksi perinnöllisen miestyyppisen kaljuuntumisen kuvioita, vaan vaikuttaa koko päälaen alueella. Tämä johtuu siitä, että kaikilla päänahassa olevilla 120 000-150 000 hiustupilla on oma kasvukiertonsa. Jotkut niistä kasvavat ja jotkut tippuvat pois.

Voi huomata hiuksia irtoavan pesun yhteydessä tavallista enemmän, mutta Mirmiranin mukaan siinä vaiheessa, kun hiusten irtoaminen huomataan, ne ovat jo kasvamassa takaisin. Äkillinen hiustenlähtö johtuu yleensä jostakin 3-6 kuukautta sitten tapahtuneesta fysiologisesta muutoksesta kehossa. ”Uusi hius työntää lepovaiheessa olevan vanhan hiuksen pois tieltänsä.”

On totta, että hiustenlähtö voi olla myös varhainen merkki noin 30 eri sairaudesta, mutta hätiköityjä johtopäätöksiä ei kannata tehdä. Voit olla täysin terve, vaikka menetätkin juuri nyt hieman enemmän hiuksia.

Voit keskustella hiustenlähdöstä ihotautilääkärisi kanssa ja yrittää yhdessä löytää hiustenlähtöä aiheuttavan stressitekijän. Kun aiheuttaja on tiedossa, sitä on helpompi torjua. Mirmiranin mukaan myös minoksiidiilin ja ravintolisien käytön aloittamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen hoitojen aloittamista.