Pälvikaljuun löytyi lääke?

Columbia University Medical Centerin (CUMC) tutkijat julkaisivat syyskuussa 2016 Journal of Clinic Investigation/Insight (JCI) -julkaisussa alustavat tutkimustulokset, jotka vaikuttavat lupaavilta. Tutkimuksessa 12 kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivälle potilaalle annettiin ruxolitnib-nimistä JAK-estäjää. Kuten aiemmatkin eläin- ja ihmistutkimukset ovat osoittaneet, lääkkeellä on miltei ihmeellisiä kykyjä kasvattaa pudoenneita hiuksia takaisin. Tutkimustulosten mukaan 75 prosenttia potilasta sai lääkkeen avulla yli 90 prosenttia hiuksistaan takaisin 3-6 kuukautta kestäneen tutkimuksen aikana.

”Vaikka tutkimus oli pieni, se tarjoaa merkittäviä todisteita siitä, että JAK-estäjät saattavat olla ensimmäinen tehokas hoito pälvikaljuuun (alopecia areata)”, sanoi tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori, CUMC:n kliinisen ihotautiyksikön johtaja ja dermatologi Julian Mackay-Wiggan. ”Tämä on rohkaiseva uutinen potilaille, jotka taistelevat tämän sairauden aiheuttamien fyysisten ja emotionaalisten vaikutusten kanssa.”

Vaikka tulokset ovatkin rohkaisevia, lääkkeeseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin sen tarjoama ”hoito” oli usein väliaikainen. Kun potilaat lopettivat lääkkeen ottamisen, kolmannes heistä alkoi jälleen menettämään hiuksiaan – joskaan ei samassa määrin kuin ennen hoitojen aloittamista. Toisessa myös JCI:ssä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin toista JAK-estäjää (tofacitinib), joka ei osoittautunut yhtä tehokkaaksi. Tutkimukseen osallistuneista 66 potilaasta noin kolmannes koki vähintään 50 prosentin parannusta lääkkeen ottamisen aikana, mutta reilun 8 viikon jälkeen hoitojen jälkeen kaikki olivat alkaneet menettämään jälleen hiuksiaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että hoito lievittää oireita kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivillä, mutta ylläpitohoito saattaa olla tarpeen”, Mackay-Wiggan sanoi.

Potilaat sietivät molempia lääkkeitä hyvin. Lääkkeillä ei osoittaunut olevan vakavia sivuvaikutuksia, mutta lievempiä kylläkin. Ne heikensivät potilaiden immuunijärjestelmää ja sai ihmiset sairastumaan helpommin.

Molempien hoitojen valitettava kompastuskivi on, että ne eivät vaikuta suurimpaan osaan hiustenlähdöstä kärsiviä. Pälvikalju on autoimmuunisairaus, jossa keho ei tunnista omia solujaan ja alkaa tuhoamaan kudoksia. Pälvikaljuudessa hiustenlähtö johtuu eri mekanismeista, kuin yleisimmässä hiustenlähdön aiheuttajassa – androgeneettisessä hiustenlähdössä eli mies- ja naistyyppisessä hiustenlähdössä. Vaikka uudet pälvikaljuuteen tarkoitetut lääkkeet saattavat vaatia ylläpitohoitoa, ne voivat olla lahja pälvikaljusta kärsiville.

Mackay-Wiggan ja hänen tutkijaryhmänsä pyrkivät seuraavaksi selvittämään ketkä potilaista reagoivat hoitoon ja ketkä eivät. He aikovat testata JAK-estäjiä lähitulevaisuudessa myös perinnölliseen miestyyppiseen hiustenlähtöön ja muihin hiustenlähtösairauksiin.

”Oletamme, että JAK-estäjät ovat laajalti hyödyllisiä monissa hiustenlähdön muodoissa. Oletus perustuu niiden toimintamekanismeihin sekä hiusfollikkeleissa että immuunijärjestelmän soluissa”, kertoo toinen tutkijoista Angela M. Christiano.

JAK-estäjät ovat suhteellisen uusi lääkeryhmä, joka on hyväksytty hoitomuodoksi luuytimen syöpään ja nivelreumaan. Jäämme odottamaan josko ne voivat johtaa myös toimivaksi hiustenlähdön lääkkeeksi.

Lähteet: Medical Daily, JCI.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *