Tutkijat löysivät hiustenlähtöä aiheuttavat ihosolut

harmaat hiukset

Texasin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet solut, jotka saavat hiukset kasvamaan sekä mekanismin, joka saa hiukset harmaantumaan. Havainnot voivat auttaa löytämään uusia hoitomuotoja sekä hiustenlähtöön että hiusten harmaantumiseen.

”Vaikka projektin tarkoitus oli saada ymmärrystä tiettyjen kasvainten muodostumisesta, saimmekin selville, miksi hiukset harmaantuvat, ja löysimme solun, joka saa hiukset kasvamaan”, sanoo tohtori Lu Le Harold C. Simmonsin syöpäkeskuksesta. ”Tämän tiedon avulla toivomme, että voimme tulevaisuudessa luoda yhdisteen, joka toimittaa tarvittavan geenin karvatupeille näiden kosmeettisten ongelmien ratkaisemiseksi.”

Tutkijat havaitsivat, että hermosolujen kehittymiseen yleisesti liitetty proteiini KROX20 (tunnetaan myös nimellä EGR2) muuttuu hiusten progenitorisoluiksi ja on siten vastuussa hiustenkasvun alkamisesta päänahassa. Nämä samaiset progenitorisolut tuottavat lisäksi Stem Cell Factor (SCF) -nimistä proteiinia, jonka tutkijat osoittivat antavat hiuksille niiden väripigmentin.

Kun tutkijat poistivat SCF-geenin hiirimallien progenitorisoluista, niiden karvat muuttuivat valkoiseksi. Kun he poistivat KROX20-proteiinia tuottavat solut, karvoja ei kasvanut ja hiiristä tuli karvattomia. Tutkimukset julkaistiin Genes & Development -julkaisussa (pdf).

Le sanoo, että hän ja hänen tutkijakollegansa tekivät löydön sattumalta tutkiessaan harvinaista geneettistä sairautta, kasvaimia aiheuttavaa neurofibromatoosin tyyppi 1:tä.

Tutkijat tiesivät ennalta, että karvatuppien kantasolut osallistuvat hiusten kasvuun ja että SCF vaikuttaa pigmenttisoluihin. He eivät kuitenkaan tienneet, mitä tapahtuu, kun kantasolut siirtyvät hiustuppien alaosaan, ja mitkä hiustuppien solut tuottavat SCF-proteiinia ja mitkä KROX20-proteiineja.

Jos soluissa on toimivia KROX20- ja SCF-proteiineja, ne nousevat ylös hiustupeista, toimivat vuorovaikutuksessa pigmenttiä tuottavien melanosyyttisolujen kanssa ja kasvattavat pigmentoituneita hiuksia.

Tutkijat aikovat selvittää seuraavaksi lakkaavatko KROX20-proteiinit ja SCF-geenit toimimasta kunnolla iän myötä, jolloin hiukset ohentuvat ja harmaantuvat. Jatkotutkimukset voivat tuoda selvyyttä siihen, miksi me ikäännymme, koska hiusten harmaantuminen ja hiustenlähtö ovat ikääntymisen ensimmäisiä merkkejä.

Lääke peruutti yhden hiustenlähdön tyypin; onko miestyyppinen seuraava?

CNN kertoo tarinan Mike Thomasista, joka kaljuuntui noin 45-vuotiaana. Ei ”pieni kalju kohta takana”- tai ”väistyvä hiusraja” -tyyppisesti, vaan lähes kokonaan ja täydellisesti kaljuksi. Hänellä diagnosoitiin pälvikaljuus, alopecia areata, autoimmuunisairaus, ja hän oli järkyttynyt.

Thomas näytti omien sanojensa mukaan kummajaiselta ilman silmäluomia ja silmäripsiä. Hän tunsi, miten ihmiset katselivat häntä. Jotkut kyselivät toisiltaan ”onkohan tuolla syöpä”.

”Olen kiinteistöalalla ja aktiivinen omassa yhteisössäni, mutta aloin ujostella ihmisiä”, Thomas kertoo, jonka nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

”Se vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Masennuin ja se oli kauheaa”, hän sanoo.

Tänä vuonna Thomas otti niveltulehdukseen tarkoitetun tabletin ja seitsemän kuukauden sisällä hänen hiuksensa kasvoivat takaisin.

”Se on uskomatonta. Olen niin onnellinen, että ne ovat takaisin.”

Mitä lääke merkitsee yleisemmistä hiustenlähdöistä kärsiville

Thomas ja 65 muuta pälvikaljuutta sairastavaa ottivat osana Stanfordin ja Yalen tutkimusta Xeljanz-nimisen tabletin, jota määrätään toiseen autoimmuunisairauteen, nivelreumaan.

Yli puolella koeryhmästä esiintyi hiusten uudelleenkasvua. Kolmannes sai yli 50 prosenttia hiuksistaan takaisin. Toisessa tutkimuksessa 75 prosenttia pälvikaljuista henkilöistä tai yli puolet hiuksistaan takaisin samankaltaisella lääkkellä, Jakafilla, jota käytetään syöpähoidoissa.

Vaikka tutkijat sanovat tämän olevan loistavan uutinen Thomasin kaltaisille pälvikaljuutta sairastaville, mitä merkitystä sillä on miehille, joiden hiukset lähtevät siksi, että he ovat miehiä ja vanhenevat?

Xeljanz paransi pälvikaljuuden
Kuva: CNN/Yale University School of Medicine

Thomasin pää voi antaa tähän vastauksen. Kun hänen hiuksensa kasvoivat takaisin, hänen hiusrajansa oli silti väistynyt. Näin tapahtui, koska Xeljanz-lääke antoi hänelle takaisin 47-vuotiaan hiukset, eivät hänen 25-vuotiaan hiuksiaan.

Nyt Thomasin ihotautilääkäri Brett King Yalesta haluaa yrittää jotain muuta: hangata Xeljanzia sisältävää voidetta pälvikaljuudesta kärsivien päähän.

Kasvattaako lääke hiukset takaisin, kuten Thomasilla ja monilla muilla tutkimukseen osallistuneilla, ja voisiko se vaikuttaa myös perinnölliseen miestyyppiseen hiustenlähtöön?

Ihotautilääkärit jakautuvat skeptisiin ja optimistisiin. King uskoo vahvasti, ettei voide peruuta miestyyppistä kaljuuntumista. Mutta monet muut ovat optimistisia.

Columbia University Medical Centerin apulaisprofessori Angela Christiano tutki Xeljanzin vaikutuksia hiirillä, joiden ”miestyyppisesti” kaljuuntuneeseen nahkaan hän siveli lääkettä.

Xeljanz-lääkettä saaneita hiiriä
Kuva: CNN

Hiirten oikeaa puolta on käsitelty voiteella ja vasenta ei, ja tulokset ovat selvästi nähtävissä.

Christiano uskoo, että voide ei luultavasti ole yhtä tehokas miehillä, koska juju on saada se imeytymään ihoon kunnolla.

Hiirten paperinohueen ihoon verrattuna ihmisen iho on paljon paksumpi, rasvainen ja syvä, ja siinä on rasvakerros. Joten paikallisen yhdisteen keksimiseen liittyy paljon mietittävää.

Miksi miestyyppinen kaljuuntuminen on niin vaikea pysäyttää

Moderni lääketiede pystyy hoitamaan isoja syöpäkasvaimia ja monimutkaisia neurologisia sairauksia; hiusten kasvattamisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa, eikö?

”On helppo ajatella, että ripottelemalla päähän jotain hiukset alkavat kasvamaan ruohon tavoin”, sanoo ihotautilääkäri George Cotsarelis Pennsylvanian yliopistosta.

Mutta valitettavasti hiustenkasvun fysiologia on huomattavasti monimutkaisempi.

Kingin mukaan alopecia areatan kaltaisissa autoimmuunisairauksissa pyritään huijaamaan hiuksia ympäröivää ympäristöä.

”Se on kuin kasvin saaminen luulemaan, että sisällä on kevät, vaikka on talvi”, King sanoo. ”Lisää olohuoneeseesi vain valoja ja ne lämmittävät ympäristöään.”

Mutta miestyyppisessä hiustenlähdössä pyritään vaikuttamaan hiustuppeen, joka on jo surkastunut. ”Se on kuin ottaisi melkein kuolleen ruskean kasvin ja yrittäisi herättää sitä henkiin.”

Eikä ongelmaan käytetä niin paljoa rahaa kuin monet luulevat. ”Ihmiset luulevat, että isot lääkeyhtiöt käyttävät miljardeja tämän ongelman selvittämiseen, mutta niin ei tapahdu”, King sanoo.

Hänen mukaansa isot lääkeyhtiöt ovat huolissaan, että FDA (Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto) hyväksyisi lääkkeen miestyyppiseen hiustenlähtöön vain jos sillä olisi vähän tai ei ollenkaan sivuvaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että kyseessä on kosmeettiinen ongelma, eikä sairaus. Monet miehet kuitenkin kärsivät psykologisesti hiusten menettämisestä.

Cotsarelis työskentelee suhteellisen pienten yritysten kanssa hiustenlähdön kantasoluterapian ja kudosteknologian parissa. Siihen liittyy hiuksia tuottavan ihon kasvattaminen ja istuttaminen takaisin päänahkaan.

”Loppujen lopuksi miestyyppiseen hiustenlähtöön tulee olemaan lukuisia hoitoja, joista toiset toimivat paremmin toisilla ja toiset toisilla”, Cotsarelis sanoo.

Lähde: CNN Health.

L’Oreal aikoo pysäyttää hiustenlähdön 3D-tulostetuilla hiustupeilla

L'Oreal uskoo, että hiustuppeja voitaisiin biotulostaa

3D-teknologia tarjoaa jatkuvasti uusia innovaatioita, joista yksi mielenkiintoisimmista on 3D-biotulostus. 3D-tulostuksen kaltaisella menetelmällä luotuja hiustuppeja voidaan jonain päivänä mahdollisesti käyttää istutteina, väittää kosmetiikkajätti L’Oreal.

L’Oreal on aloittanut yhteistyön ranskalaisen Poietis-biotekniikkayrityksen kanssa, joka on kehittänyt lasertulostuksen muotoa solurakenteiden tulostamiseen.

Hiustuppeja ei ole aikaisemmin luotu tällä tavoin ja yritykset uskovat, että ensimmäisiä tuloksia saadaan aikaisintaan kolmen vuoden päästä. 3D-tulostettua ihoa tuotekehityksessään jo käyttävä L’Oreal on luonnollisesti optimistinen:

”Jos onnistumme biotulostamaan hiusfollikkelin, laajennamme tietämystämme sekä hiusten biologiasta ja kasvusta että hiustenlähdöstä”, L’Orealin tutkimus- ja innovaatio-osaston johtaja Jose Cotovio kertoi BBC:lle.

Aluksi biotulostettuja hiustuppeja voitaisiin käyttää uusien tuotteiden testaamiseen.

”Hiustenlähtö on joillekin hyvin tunnepitoista ja ahdistavaa – mikäli kykenemme löytämään ainesosia, jotka toimivat sitä vastaan, se tulee olemaan iso vallankumous.”

Cotovion mukaan seuraava askel olisi selvittää voidaanko hiustuppeja istuttaa.

Tekniikka hyödyntää Poietisin luomaa laser-avusteista biotulostusmenetelmää. Prosessi alkaa digitaalisen kartan luomisella, jossa selvitetään mihin elävät solut ja muut kudokset tulisi asettaa halutun biologisen rakenteen luomiseksi. Siinä otetaan myös huomioon, miten solujen odotetaan kasvavan ajan mittaan.

Kartta muutetaan tulostimien ymmärtämään muotoon, jotta se voi aloittaa solupohjaisen ”biomusteen” kerrostamisen pisara kerrallaan. Tulostusprosessiin liittyy peilin kautta linssin läpi toimiva pulssilaser, joka asettaa biomusteen paikalleen pisaroittain. Prosessissa luodaan noin 10 000 mikropisaraa sekunnissa. Tuloksena syntyvä orgaaninen kudos tarvitsee aikaa ennen kuin hiustupet ovat valmiita kasvamaan.

Poietis kertoo, että se on jo käyttänyt tekniikkaa ruston ja muiden elinkelpoisten solulinjojen muodostamiseen.

Yhden 1 cm pitkän ja 0,5 mm leveän ihonpalasen tulostaminen kestää noin 10 minuuttia. Koska hiustupet ovat monimutkaisia ja koostuvat 15 erilaisesta solurakenteesta, niiden tulostamiseen menee todennäköisesti pidempään.

Poietis ei ole ainoa biotulostusalan yhtiöistä, mutta suurin osa muista käyttää tulostukseen laserin sijasta ekstruusiota, jossa biomuste työnnetään eräänlaisen suuttimen läpi. Poietiksen mukaan lasertulostus rasittaa eloperäistä ainesta vähemmän, jolloin riski sen vahingoittumiseen on pienempi.

Yhtiön toimitusjohtaja Fabien Guillemot myöntää, että hiusfollikkelin tulostaminen tulee olemaan haastavaa.

”Se on monimutkaisin kaikista biotulostusprojekteista, mitä meillä on ollut.”

BBC:n mukaan hiustenlähtöön tukea ja neuvoja antavalla hyväntekeväisyysjärjestö Alopecia UK:lla oli keksinnöstä ristiriitaiset tunteet.

”On rohkaisevaa, että L’Orealin kaltaiset yritykset panostavat teknologiaan, joka voisi auttaa hiustenlähdöstä kärsiviä tulevaisuudessa. Mielestämme on liian aikaista olla innoissaan ja tässä vaihessa on epäselvää voitaisiinko teknologiaa käyttää kaikenlaisiin hiustenlähdön tyyppeihin”, kommentoi Alopecia UK:n tiedottaja Amy Johnson.

”Ottaen huomioon nykyisten hiustensiirtotekniikoiden hinnan, kuinka monella hiustenlähdön kanssa taistelevalla olisi realistisesti varaa uuden teknologian mahdollisesti mukanaan tuomiin hoitoihin? Seuraamme tätä kuitenkin suurella mielenkiinnolla”, hän jatkaa.

Lähde: BBC, Kuva: L’Oreal

Pälvikaljuun löytyi lääke?

Columbia University Medical Centerin (CUMC) tutkijat julkaisivat syyskuussa 2016 Journal of Clinic Investigation/Insight (JCI) -julkaisussa alustavat tutkimustulokset, jotka vaikuttavat lupaavilta. Tutkimuksessa 12 kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivälle potilaalle annettiin ruxolitnib-nimistä JAK-estäjää. Kuten aiemmatkin eläin- ja ihmistutkimukset ovat osoittaneet, lääkkeellä on miltei ihmeellisiä kykyjä kasvattaa pudoenneita hiuksia takaisin. Tutkimustulosten mukaan 75 prosenttia potilasta sai lääkkeen avulla yli 90 prosenttia hiuksistaan takaisin 3-6 kuukautta kestäneen tutkimuksen aikana.

”Vaikka tutkimus oli pieni, se tarjoaa merkittäviä todisteita siitä, että JAK-estäjät saattavat olla ensimmäinen tehokas hoito pälvikaljuuun (alopecia areata)”, sanoi tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori, CUMC:n kliinisen ihotautiyksikön johtaja ja dermatologi Julian Mackay-Wiggan. ”Tämä on rohkaiseva uutinen potilaille, jotka taistelevat tämän sairauden aiheuttamien fyysisten ja emotionaalisten vaikutusten kanssa.”

Vaikka tulokset ovatkin rohkaisevia, lääkkeeseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin sen tarjoama ”hoito” oli usein väliaikainen. Kun potilaat lopettivat lääkkeen ottamisen, kolmannes heistä alkoi jälleen menettämään hiuksiaan – joskaan ei samassa määrin kuin ennen hoitojen aloittamista. Toisessa myös JCI:ssä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin toista JAK-estäjää (tofacitinib), joka ei osoittautunut yhtä tehokkaaksi. Tutkimukseen osallistuneista 66 potilaasta noin kolmannes koki vähintään 50 prosentin parannusta lääkkeen ottamisen aikana, mutta reilun 8 viikon jälkeen hoitojen jälkeen kaikki olivat alkaneet menettämään jälleen hiuksiaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että hoito lievittää oireita kohtalaisesta tai vaikeasta pälvikaljusta kärsivillä, mutta ylläpitohoito saattaa olla tarpeen”, Mackay-Wiggan sanoi.

Potilaat sietivät molempia lääkkeitä hyvin. Lääkkeillä ei osoittaunut olevan vakavia sivuvaikutuksia, mutta lievempiä kylläkin. Ne heikensivät potilaiden immuunijärjestelmää ja sai ihmiset sairastumaan helpommin.

Molempien hoitojen valitettava kompastuskivi on, että ne eivät vaikuta suurimpaan osaan hiustenlähdöstä kärsiviä. Pälvikalju on autoimmuunisairaus, jossa keho ei tunnista omia solujaan ja alkaa tuhoamaan kudoksia. Pälvikaljuudessa hiustenlähtö johtuu eri mekanismeista, kuin yleisimmässä hiustenlähdön aiheuttajassa – androgeneettisessä hiustenlähdössä eli mies- ja naistyyppisessä hiustenlähdössä. Vaikka uudet pälvikaljuuteen tarkoitetut lääkkeet saattavat vaatia ylläpitohoitoa, ne voivat olla lahja pälvikaljusta kärsiville.

Mackay-Wiggan ja hänen tutkijaryhmänsä pyrkivät seuraavaksi selvittämään ketkä potilaista reagoivat hoitoon ja ketkä eivät. He aikovat testata JAK-estäjiä lähitulevaisuudessa myös perinnölliseen miestyyppiseen hiustenlähtöön ja muihin hiustenlähtösairauksiin.

”Oletamme, että JAK-estäjät ovat laajalti hyödyllisiä monissa hiustenlähdön muodoissa. Oletus perustuu niiden toimintamekanismeihin sekä hiusfollikkeleissa että immuunijärjestelmän soluissa”, kertoo toinen tutkijoista Angela M. Christiano.

JAK-estäjät ovat suhteellisen uusi lääkeryhmä, joka on hyväksytty hoitomuodoksi luuytimen syöpään ja nivelreumaan. Jäämme odottamaan josko ne voivat johtaa myös toimivaksi hiustenlähdön lääkkeeksi.

Lähteet: Medical Daily, JCI.

Aclaris osti JAK-estäjiin perustuvan hiustenlähtöteknologian

JAK-estäjät tulokset

Kerroimme aiemmin yhdestä tämän hetken lupaavimmasta mahdollisesta tulevaisuuden hiustenlähdön hoitomuodosta: Janus-kinaasin eli JAK:in estäjistä (engl. Janus Kinase inhibitor tai jakinibs).

JAK-estäjiin perustuva lääke palautti karvattomien hiirien karvat vain kolmessa viikossa ja tutkijat sanovat sen tehoavan myös ihmisten hiustuppeihin. JAK-estäjien uskotaan tunkeutuvan lepotilassa olevien hiusfollikkelien Janus-kinaasientsyymeihin ja saavan lepotilassa olevat hiukset heräämään horroksestaan.

Nyt Aclaris-niminen terveydenhuollon teknologia- ja palveluyritys on ostanut Vixen Pharmaceuticals -yrityksen, joka omistaa immateriaalioikeudet tiettyihin Janus-kinaasin (JAK) estäjiin pälvikaljun, miestyyppisen hiustenlähdön ja muiden dermatologisten sairauksien hoitomuotona. Vixen Pharmaceuticals lisenssoi JAK-estäjien oikeudet aiemmin aihetta tutkineelta Columbian yliopistolta.

Mikä tekee tästä mielenkiintoista on se, että Aclaris on kliinisiin ennakkotutkimuksiin erikoistunut lääkeyritys ja tämä on lyhyen ajan sisällä sen toinen JAK-estäjiin liittyvä kauppa. Marraskuussa 2015 Aclariksen tytäryhtiö Aclaris Theraputics International hankki maailmanlaajuiset oikeudet JAK3-estäjään kahdelta suurelta valmistajalta JAKPharm LLC:ltä ja Key Organicsilta.

Aclaris-yhtiön toimitusjohtaja Neal Walker kommentoi kauppoja seuraavasti:

”Vixenin immateriaalioikeuksien sekä JAKPharmin ja Key Organicsin yhdisteiden lisensointi vahvistaa Aclarisin mukanaoloa JAK-estäjien markkinoilla ja mahdollistaa hiustenlähtötutkimuksen laajentamisen koskemaan androgeneettistä hiustenlähtöä, jota kutsutaan usein nais- tai miestyyppiseksi hiustenlähdöksi.”

Aclarisin nettisivuilta löytyy jo kaksi tuotetta – yksi paikallinen ja yksi suun kautta nautittava – joiden vaikutuksia alopecia areatan eli pälvikaljun hoitoon selvitetään parhaillaan. Yrityksen hankinnoista ja lausunnoista päätellen JAK-estäjiä koskevat tutkimukset tullaan lähiaikoina laajentamaan koskemaan myös perinnöllistä miestyyppistä hiustenlähtöä, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.

Uskotko JAK-estäjien olevan toimiva lääke hiustenlähtöön?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

Lisätietoa ja lähteet:

Tutkijat kasvattivat täysin toimivaa ihoa laboratoriossa

Japanissa on kasvatettu ensimmäistä kertaa täysin toimivaa ihoa, joka sisältää hikirauhasia ja hiusfollikkeleja. Alopecian eli hiustenlähdön tiedetään johtuvan ihossa olevien hiusfollikkelien kutistumisesta. Tällä hetkellä hiustenlähtöön on saatavilla vain muutamia tieteellisesti todistettuja hoitomuotoja, mutta tämä saavutus antaa toivoa uusien, entistä parempien, hoitomuotojen kehittämiseen.

Aikaisemmin tutkijat ovat onnistuneet luomaan laboratoriossa vain ihon ulointa kerrosta eli orvaskettä (epidermis), mutta eivät kokonaista elintä, joka sisältää rasvakudoksen ja dermiksen, jossa hiusfollikkelit ja hikirauhaset muodostuvat.

Nyt japanilainen tutkimusryhmä on onnistunut kasvattamaan kantasoluista kaikki kolme ihokerrosta ja siirtämään ne hiireen. Ratkaisevinta oli, että eläimet kykenivät kasvattamaan karvoja ja hikoilemaan uuden ihon kautta. Ihosiirrännäinen myös reagoi hyvin olemassa olevan ihon ja muiden elinjärjestelmien, kuten hermojen ja lihassyiden, kanssa. Se alkoi myös luomaan uusia kudoksia.

”Tähän asti keinotekoisen ihon luomista on haitannut se, että ihosta on puuttunut sen toiminnan kannalta tärkeitä elimiä, kuten hiusfollikkelit ja rauhaset”, kertoo johtava tutkija Dr. Takashi Tsuji RIKEN-tutkimuslaitokselta.

”Uudella tekniikalla onnistuimme kasvattamaan ihoa, joka jäljittelee normaalin kudoksen toimintoja. Olemme yhä lähempänä unelmaa luoda varsinaisia elinsiirrännäisiä laboratoriossa.”

Uusi tekniikka saattaa mahdollistaa myös eläinkokeiden korvaamisen keinotekoisten elimien testauksella.

Voi johtaa hiustenlähdön parannuskeinoon?

Tutkimus edistää sellaisen bioteknologian kehitystä, jolla voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti tehdä regeneratiivisia hoitoja potilaille. Hoidoilla voitaisiin parantaa esimerkiksi palovammoja ja arpia sekä ehkäistä hiustenlähtöä.

Nykyään hiustenlähtöön voidaan tehdä kirurgisia hiustensiirtoja, jossa karvatuppeja vielä sisältävää ihoa siirretään muualta kehosta kaljuuntuville päälaen alueille. Uudessa menettelyssä tarvittaisiin vain kantasoluja, jotka saisivat aikaan ihon uudelleenkasvun.

Vaikka ensimmäiset kokeet on tehty hiirillä, tutkijat toivovat tekniikan toimivan myös ihmisillä. Hiustenlähdön lisäksi sitä voitaisiin käyttää palovammojen hoitoon. Useilla palovammapotilailla hiukset tai karvat eivät enää kasva, koska palaneesta tai arpeutuneesta ihosta puuttuvat hikirauhaset ja karvatupet.

Biotekniikalla laboratiossa tuotettu iho tarjoaa toivoa miljoonille hiustenlähdöstä kärsiville miehille ja naisille.

Lisätietoa ja lähteet:

Katoava kollageeni syynä hiustenlähtöön?

Hiustenlähtö

Kaksi uutta hiirillä tehtyä tutkimusta saattoi löytää karvatuppien ja hiustenkasvun kannalta tärkeät geenit. Iän myötä tapahtuva hiustenlähtö voi tutkimuksen mukaan johtua kantasolujen puutteesta hiusfollikkeissa eli karvatupeissa.

Pitkään elävien nisäkkäiden tiedetään menettävän karvoitustaan iän myötä. Science-lehdessä julkaistu tutkimus pyrkii ymmärtämään miksi näin tapahtuu.

Hiuksia tuottavien karvatuppien kantasolut saavat hiukset kasvamaan ja hiirillä tehtyjen tutkimusten mukaan ne voivat jopa taistella ikääntymistä vastaan.

Japanista, Yhdysvalloista ja Alankomaista kotoisin oleva tutkijaryhmä seurasi hiirten ihoa 18 kuukautta niiden karvanlähdön alkamiseen saakka. Tutkijat huomasivat, että karvanlähdön alkaessa hiirten ihossa oli vähemmän karvatuppeja kuin nuoressa ihossa. Karvatupet olivat myös pienempiä ja ohuempia.

Tämä indikoi, että jotain oli muuttunut tavassa, jolla karvatupet muodostuvat. Tutkijat tutkivat karvatuppien syntymisestä vastaavia kantasoluja ja tärkeimpiä kantasolujen ylläpitoon vaikuttavia geenejä. Tutkijoiden mukaan karvatuppien kantasolujen läheltä päänahan alta löytyvä kollageeni XVII on vastuussa karvatupeissa tapahtuvista DNA-vaurioista. Kun kyseinen kollageeni häviää iän myötä, hiustupet surkastuvat aiheuttaen hiustenlähtöä.

Hiirillä, joilla oli vähemmän kollageeni XVII:sta, vaurioituneet kantasolut muuttivat itsensä ihosoluiksi, jotka karisivat pois päänahasta hilseenä. Hiiret, joilla XVII kollageenin tuotanto pysyi korkeana, olivat vähemmän alttiita menettämään karvoitustaan ikääntymisestä huolimatta. Tutkijat uskovat, että sama mekanismi pätee myös ihmisiin.

Erityisesti geeni COL17AL näyttäisi olevan tärkeässä roolissa karvatuppien kantasolujen sääntelyssä.

Toisessa Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kontrolligeeni Foxc1, jota karvatuppien kantasolut käyttävät aloittaessaan hiusten kasvukierron aikuisilla ja luodessaan uusia karvatuppeja.

”Uskon, että tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään hiustenlähdön hoitomuotoja”, sanoo ensimmäiseen tutkimuksen vetäjä, Tokion lääketieteen ja hammaslääketieteen yliopiston kantasolubiologian asiantuntija Emi Nishimura.

Löysivätkö tutkijat lääkkeen kaljuuntumiseen?

Tutkijat ovat kehittäneet uuden lääkkeen, joka voi viimein olla lääke kaljuuntumiseen. Hoito palautti karvattomien hiirien karvat vain kolmessa viikossa ja sen on osoitettu tehoavan myös ihmisten hiustuppeihin.

Kehitetty lääke estää Janus-kinaasia (engl. Janus Kinase, lyh. JAK). Se pureutuu lepotilassa olevien karvatuppien Janus-kinaasientsyymeihin ja saa hiukset ”heräämään” telogeenista eli lepotilasta.

”Mitä löysimme, on lupaavaa, vaikka emme ole vielä todistaneen sen olevan lääke kaljuuntumiseen”, tohtori Angela Christiano Columbian yliopistosta sanoo Metro-lehdelle.

JAK-estäjiä aiotaan testata lisää ihmisillä yhdisteillä, jotka annostellaan suoraan päänahkaan.

Christiano ja hänen ryhmänsä huomasivat JAK-estäjien vaikutuksen hiustuppeihin sattumalta tutkiessaan pälvikaljua, autoimmuunisairautta, joka aiheuttaa hiustenlähtöä.

Hän huomasi, että hiirillä, joille lääkettä annosteltiin suoraan iholle, kasvoi enemmän karvoja kuin hiirille, joille lääkettä annettiin systeemisesti.

Kun tutkijat tarkastelivat asiaa lähemmin, he huomasivat, että JAK-estäjät herättivät lepotilassa olevia karvatuppeja horroksesta.

JAK-estäjät ja hiirikokeen tulokset
Kuva: Columbian yliopisto

 

Viisi päivää JAK-estäjähoitoja saaneille hiirille kasvoi uusia karvoja jo kymmenessä päivässä. Kontrolliryhmässä olleille hiirille ei kasvanut samassa ajassa yhtään karvoja.

”Kovin moni yhdiste ei kykene sysäämään karvatuppeja kasvuvaiheeseen yhtä nopeasti”, Cristiano lisää.

”Jotkin paikalliset aineet kasvattavat muutaman viikon käyttämisen jälkeen hiustupon sinne, toisen tänne, mutta vain harvat yhdisteet ovat näin kykeneviä ja vaikuttavat näin nopeasti.”

He testasivat lääkettä soluviljeltyihin ihmisten karvatuppeihin ja hiireen siirrettyyn ihoon, ja lääkkellä oli sama positiivinen vaikutus.

Tutkijat selvittävät nyt lääkkeen vaikutuksia hiustuppeihin hiustenlähtösairauksissa.

Lue lisää tutkimuksesta Columbian yliopiston sivuilta tai kokonaisuudessaan Science Advances -verkkolehdestä.

Lue lisää Janus-kinaasi-estäjistä, kuten Tofacitinib– ja Ruxolitinib-lääkkeistä englanninkielisestä Wikipediasta.

Uskotko JAK-estäjien olevan toimiva lääke hiustenlähtöön?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

Hiusten nyppiminen stimuloi uusien hiusten kasvua?

Tutkijat uskovat hiusten nyppimisen stimuloivan päänahkaa uusien hiusten kasvuun.

Hiustenlähdöstä kärsiville jäljellä olevien hiusten pois nyppiminen voi kuullostaa pelottavalta ajatukselta.

Uuden tutkimuksen mukaan karvatuppien nyppiminen voi kuitenkin stimuloida päänahkaa kasvattamaan uusia hiuksia, jotka eivät tule nypittyjen tilalle, vaan saavat aikaan laajemman kasvusysäyksen hiuspohjassa.

Kalifornian yliopiston tutkijat yllättyivät, kun 200 hiuksen pois nyppiminen pieneltä alueelta saikin aikaan 1200 uuden hiuksen kasvun.

Uudelleenkasvua ei esiintynyt vain nypityllä alueella, vaan myös sen naapurialueilla. Hiusten määrä lisääntyi kokonaisvaltaisesti.

Vaikka hoitomuoto voi kuullostaa äärimmäiseltä ja vaikka sen on tähän mennessä havaittu toimivan vain hiirillä, tutkijat uskovat, että se voi johtaa nyppimistä jäljittelevien lääkkeiden tai hoitojen löytämiseen.

”Tutkimus johtaa uusiin potentiaalisiin hoitomuotoihin hiustenlähdössä”, sanoo patologian professori Cheng-Ming Chuong Etelä-Kalifornian yliopistosta.

”Tämä on hyvä esimerkki, miten yksinkertainen tutkimus voi tuottaa translationaalista arvoa.”

Aiemmat ihotautilääkärien tutkimukset ovat osoittaneet, että karvatuppien vahingoittuminen vaikuttaa myös vierellä olevaan ihokudokseen ja hiustenkasvuun. Tästä syystä päänahan hierontaa suositellaan hiustenkasvuun.

Testatakseen voisiko päänahkaa stimuloida hiuksia nyppimällä, tutkijat nyppivät yksi kerrallaan 200 karvatuppea hiiren karvoituksesta.

Kun nypittävä alue oli yli 6 millimetriä, mitään ei tapahtunut. Mutta kun nypittävä alue oli alle 5 millimetrin kokoinen, karvat eivät vain kasvaneet takaisin, vaan tuuhentuivat myös nypityn alueen ulkopuolella.

Ympyrän muotoisen ja 3-5 millimetrin laajuisen alueen nyppiminen sai aikaan 450-1300 uuden hiuksen kasvun.

Molekyylianalyysien perusteella tutkimusryhmä osoitti, että nypityt karvatupet olivat hätämerkki tulehdusproteiineille, jotka saivat immuunijärjestelmän solut kiirehtimään paikalle.

Immuunisolut erittävät molekyylejä, jotka kommunikoivat sekä nypittyjen että ei-nypittyjen karvatuppien kanssa kertoen niille, että on aika kasvattaa uusia hiuksia.

Tämä noudattaa quorum sensing -periaatetta, jossa koko järjestelmä tottelee ärsykettä, joka vaikuttaa vain osaan, muttei kaikkiin sen jäseniin. Sama periaate selittää myös miksi sosiaaliset eläimet, kuten muurahaiset ja mehiläiset kykenevät toimimaan yhtenä kokonaisuutena.

Tässä tapauksessa quorum sensing selittää, miten karvatuppien järjestelmä reagoi muutamien, muttei kaikkien hiusten nyppimiseen.

Tutkijat uskovat, että vaikutus ei rajoitu pelkästään hiuksiin. On mahdollista, että pienen vahingon tekeminen myös muihin elimiin tai kehon osiin voi stimuloida uudelleenkasvua.

”Vaikutukset osoittavat, että vastaavia prosesseja voi olla olemassa myös muissa fysiologisissa tai patogeenisissä elimissä, mutta ne eivät ole niin helposti havaittavissa kuin hiusten uudistumisessa,” professori Chuong lisää.

Tutkimus julkaistiin Cell-julkaisussa.

Lääke voi kasvattaa uusia hiuksia joillakin

Useimmat nykyään markkinoilla olevat lääkkeet voivat pysäyttää hiustenlähdön, mutta saavat aikaan vain vähän tai ei ollenkaan uusien hiuksien kasvua. Uuden tutkimuksen mukaan lääkeaine, jota käytetään muiden ongelmien hoitoon voi auttaa hiustenlähdöstä kärsiviä saamaan myös uusia hiuksia.

Pienessä tutkimuksessa kolme potilasta nautti päivittäin lääkettä nimeltä ruxolitinib 4-5 kuukauden ajan. Potilaat kärsivät autoimmuunisairaus alopecia areatasta eli tutummin pälvikaljuudesta, mikä aiheuttaa hiustenlähtöä päänahassa tai muissa kehon osissa.

Tutkimuksessa käytetty lääke on jo FDA:n hyväksymä myelofibroosin hoitoon. Myelofibroosi on vakava sairaus, jossa luuytimen tilalle muodostuu sidekudosta.

Uudessa tutkimuksessa tutkijat saivat selville myös aiemmin tuntemattoman solumekanismin, mikä aiheuttaa alopecia areatan.

”Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan selvittää tämän lääkkeen vaikutukset useammilla potilailla”, sanoi tutkimuksen tekijä ja Columbian yliopiston dermatologian ja genetiikan professori Angela M. Christiano. ”Alopecia areatasta kärsiville tämä on joka tapauksessa jännittävä tulos, koska se tarjoaa mahdollisesti kokonaan uuden lääkeryhmän, jota ei ole aiemmin kokeiltu tähän sairauteen sekä lupaavia ensituloksia.”

Tällä hetkellä ei ole saatavilla yhtään hyväksyttyä hoitomuotoa, jolla voidaan palauttaa alopecia areatasta kärsivien hiiuksia. Joissakin tapauksissa sairaus voi johtaa kaikkien päälaen tai kehon osan karvojen menetykseen.

Pälvikaljuutta esiintyy noin 2 prosentilla väestöstä ja noin 6,5 miljoonalla henkilöllä Yhdysvalloissa on se. Taudin kulkua on vaikea ennustaa. Potilaiden hiukset voivat kasvaa takaisin ja pudota uudestaan missä tahansa vaiheessa. Lisäksi oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Alopecia areataa sairastavat kärsivät usein myös psykologisista ja emonationaalisista ongelmista.

Tutkijoilla oli jo tiedossa, että alopecian aiheuttamaa hiustenlähtöä esiintyy silloin, kun immuunijärjestelmä hyökkää karvatuppeja vastaan. Mutta tähän asti ei ole tiedetty minkätyyppiset solut ovat hyökkäyksen takana.

Tutkijat huomasivat, että karvatuppeja vastaan kohdistuvien hyökkäysten takana on eräs T-solujen ryhmä. He selvittivät myös miten nuo solut saavat ohjeet hyökätä karvatuppien kimppuun. He tunnistivat immuunijärjestelmän käyttämän reitin, johon voitaisiin kohdistaa JAK-estäjiksi (JAK inhibitor) kutsuttavia lääkkeitä.

Ennen kuin lääkettä testattiin alopeciasta kärsivillä potilailla, tutkijat testasivat kahta FDA-hyäksyttyä JAK-estäjää (ruxolitinib ja tofacitinib) hiustenlähtöä sairastavilla hiirillä. Tutkimus osoitti, että lääkkeet pysäyttivät tehokkaasti T-solujen hyökkäykset karvatuppeihin. 12 viikossa lääkkeet palauttivat kaikki hiirten karvat, eivätkä ne tippuneet pois usean kuukauden jälkeen hoidon päättymisen jälkeen.

Kun tutkijat testasivat ruxolitinibiä kolmella potilaalla, he huomasivat, että T-solut katosivat heidän päänahastaan ja potilaat saivat uusia hiuksia.

”Uskomme, että tämä on hyvin jännittävä askel pälvikaljun hoidossa”, Christiano kertoi Live Science -tiedejulkaisulle. ”Toivomme, että tulokset inspiroivat JAK-estäjien kehitystyötä tämän sairauden hoidossa.”

Pienessä kokeessa ei havaittu mitään sivuvaikutuksia ruxolitinibillä.

”Potilailla, joilla ei ole kroonisia sairauksia ja ovat muuten terveitä, ruxolitinibinin sivuvaikutusten todennäköisyys on pienempi kuin potilailla, joilla on kroonisia sairauksia. Sivuvaikutuksia voivat olla infektiot ja verimuutokset, kuten verihiutaleiden määrän pienentyminen tai anemia.”

Tutkimus julkaistiin elokuussa 2014 Natural Medicine -lehdessä.